Heilsubankinn Heilsubankinn
ForsķšaMataręšiHreyfingHeimilišUmhverfišMešferšir
 
Spjallsvæðið
Į döfinni

Heilsubankinn er vefur um allt er viškemur heilsu okkar og lķfshįttum. Honum er ętlaš aš stušla aš aukinni mešvitund um holla lķfshętti og um leiš er honum ętlaš aš vera hvatning fyrir fólk til aš taka aukna įbyrgš į eigin lķfi og heilsu.

Vefurinn er rekinn sem fréttamišill, auk žess sem hann er gagnabanki yfir ašila sem bjóša žjónustu er fellur aš įherslum Heilsubankans.

Viš hvetjum žig til aš skrį žig į póstlista Heilsubankans (hér) og sendum viš žér žį fréttabréfiš okkar ķ tölvupósti ca. tvisvar sinnum ķ mįnuši. Žar koma fram punktar yfir žaš helsta sem hefur birst į sķšum Heilsubankans, auk tilboša sem eru ķ boši fyrir handhafa Heilsukortsins.

Viš bjóšum žig velkomin(n) inn į vefinn og hlökkum til aš sjį žig hér sem oftast.

Nęturvęta - Undirmiga Prenta Rafpóstur

Fengum žessa fyrirspurn frį manni sem er óhress meš hversu lķtiš er talaš um žetta vandamįl 

Hvers vegna skrifar enginn um börn sem pissa undir. Kallaš nęturvęta eša undirmiga. Žaš er hęgt aš fį bęklig sendan heim frį Ķsl. Erfšargreiningu. Hann er bara eins og ašrir bęklingar sem hafa veriš prentašir og hafa legiš frammi ķ lyfjaverslunum
Žaš er stašreynd aš 15 til 20 % 6 įra barna pissa undir. Og žaš eru engin lyf til sem lękna žetta vandamįl. Žau lyf sem gefin eru duga kannski 1-3 nętur. En lękna börnin ekki.  Žetta viršist vera svo mikiš leyndarmįl. Ašeins óhefšbundnar ašferšir sem hafa veriš auglżstar hafa gagnast.
Kv. Sig. G.

Sęll og takk fyrir aš vekja athygli okkar į žessu.

Žaš er rétt hjį žér aš žetta er mun algengara en mašur mętti ętla, mišaš viš hvaš mašur heyrir af žessu. Žetta vandamįl viršist vera mikiš tabś og ég tel aš foreldrar žegi ekki bara yfir žessu til aš vernda börnin heldur viršist vera aš foreldrarnir dęmi sjįlfa sig aš einhverju leyti fyrir žetta.

Stašreyndin er sś aš mikill fjöldi barna žarf aš takast į viš žetta. Talaš hefur veriš um aš 10 - 15%, 5 - 6 įra barna strķši viš nęturvętu og aš vandamįliš geti varaš allt fram aš unglingsįrum. En einnig eru dęmi um aš fólk žurfi aš eiga ķ žessu fram į fulloršinsįr.

 

Įstęšur nęturvętu eru lķtt žekktar en algengustu kenningarnar eru žįttur erfša, mjög djśpur svefn, of mikil inntaka į vökva stuttu fyrir svefn, mataróžol, steita, nęringarskortur og sįlfręšileg vandamįl.

Lķffręšilegir žęttir eru oftast įstęšan fyrir nęturvętu. Erfšir eru stór įhęttužįttur - ef annaš foreldri hefur įtt viš žetta vandamįl aš strķša eru 43% lķkur į aš barniš pissi undir og ef bįšir foreldrarnir hafa įtt ķ žessu eru 77%  lķkur į aš barniš fari ķ gegnum žetta lķka. (Sjį grein į doktor.is)

 

Talaš hefur veriš um aš nęturvęta geti stafaš af fęšuóžoli og er rįšlagt aš kanna óžol hjį barninu ķ žar til geršum męlingum. (Bendi į nęringarrįšgjafa og hómópata sem skrįšir hér į Heilsubankanum).

 

Ég veit um tilfelli žar sem tókst aš vinna į žessu vandamįli meš ašstoš blómadropa og einnig hefur hómópatķa og höfušbeina- og spjalhryggjarmešferš oft virkaš vel.

Tekist hefur aš komast hjį žessu vandamįli į nokkrum dögum meš žvķ aš gefa bętiefnin magnesķum og B-vķtamķn (mikilvęgust B2 og B5) og fjarlęgja öll matvęli śr fęšunni sem geta veriš ofnęmisvaldandi, eins og mjólkurvörur, sykrašar vörur og matvöru sem inniheldur aukaefni. Gott er einnig aš taka śt alla vöru sem innihelda kakó og allan skyndibitamat.

 

En mikilvęgt er aš byrja į aš kanna hvort einhver lķkamleg vandamįl orsaki nęturvętuna, s.s. žvagfęrasżkingar og sykursżki, žannig aš rįšlagt er aš heimsękja heimilislękni įšur en ašrar ašferšir eru prufašar.

Nišurstaša śr rannsókn sem birt var įriš 2003 sżndi aš mögulegar orsakir nęturvętu gętu stafaš af öndunarerfišleikum ķ svefni. Rannsóknin sżndi aš 8 af hverjum 10 börnum sem pissušu undir voru meš žröngan efri góm sem getur orsakaš aš tungan hefti ešlilega öndun ķ svefni.

Rannsakendurnir voru ekki vissir hvernig skżra ętti žessi tengsl öndunarerfišleika viš nęturvętu en ein tilgįtan var aš öndunarerfišleikarnir gętu myndaš žrżsting ķ kvišarholi sem örvaši žvaglosun. Önnur tilgįta gekk śt į aš öndunarerfišleikarnir orsökušu lįgt sśrefnismagn ķ blóši sem hefši įhrif į magn hormóna sem stżra žvagmyndun.

 

Varist aš lįta barniš drekka hįlftķma fyrir svefn og lįtiš barniš fara į klósettiš įšur en žaš fer aš sofa.

Žetta vandamįl hefur oft slęm įhrif į sjįlfmynd og sjįlfsöryggi barna. Veriš óhrędd aš ręša žetta vandamįl viš barniš opinskįtt. Varist aš skamma barniš og lįta pirring ykkar bitna į žvķ žar sem barniš getur ekkert gert viš žessu. Umbuniš frekar barninu eftir žurrar nętur og reyniš žannig aš koma inn auknum vilja hjį barninu til aš reyna aš stjórna žessu.

Nokkur įrangur hefur tekist meš aš nota rakaskynjara sem tengdur er viš vekjaraklukku og fer žį vekjarinn ķ gang um leiš og barniš missir fyrstu dropana nišur. Žetta į aš hjįlpa barninu aš tengja viš tilfinninguna og aušvelda žvķ aš vakna žegar žaš finnur žörf į aš losa žvag. Hins vegar vakna ekki öll börn viš vekjaraklukkuna og er žį mikilvęgt aš foreldrarnir bregšist hratt viš og vekji barniš strax og helst į mešan žaš er aš pissa.

Tališ viš barniš og leyfiš žvķ aš taka žįtt ķ žvķ ferli aš finna lausn į vandamįlinu.

  Til baka Prenta Senda žetta į vin
 
Greinar Pistill dagsins Vištöl Fréttir
Reynslusögur Uppskriftir Fyrirspurnir og įbendingar Vandamįl og śrręši
Skrįning į žjónustu- og mešferšarsķšur

© 2006 Heilsubankinn - Allur réttur įskilinn